Olen aina maalannut paljon erilaisia asetelmia. Kirsi-opekin maalauttaa niitä aina syyskauden aluksi uusien oppilainen "saamiseksi vauhtiin". Yritän tietysti aina löytää jotain uusia juttuja kokeiltavaksi rutiinin välttämiseksi. Alla pari sellaista.

Halkaisutut hedelmät oli yksi aiheista kurssilla ja koska olin maalannut halkaistun punakaalin jo useamman kerran aikaisempina vuosina valitsin muuta tällä kertaa. Punakaali sinänsä on hieno aihe josta tälläkin kertaa syntyi kurssilla hienoja, yllättäviäkin, tulkintoja. Oma valintani oli punasipuli ja omena. Minua kiehtoi näiden kahden värimaailmojen erilaisuus.

Vaikka "tutkinkin" värejä ja muotoja koko kaksituntisen yritin kuitenkin jättää taas kuvaan silmää viehättävää rosoisuutta. Taustan sprittaus, joka ei tässä kuvassa kovin hyvin erotu, auttaa sitä.

Toinen työkkärin kurssin asetelma oli punajuurista. Värikontrastiksi ja kovan punajuuripinnan vastapainoksi lisäsin kuvaan pesusieneni. Sen pehmeyden kuvaaminen olikin itse asiassa paljon hankalampi kun punajuurien muotojen tutkiminen.

 

Sipulit

Lehdessä näkemäni mainoskuvan innoittamana olen lähipäivien aikana innostunut sipuleista. Olen aikaisemminkin maalannut niitä ja viehtynyt siihen miten paljon niissä on keltaisen ja ruskean tai punasipulissa punaisen ja sinisen sävyjä. Alla kolme variaatiota.

Ensimmäisen aihe on lainattu mainoskuvasta. Olen kuitenkin käyttänyt pinnan valaisemisessa aika paljon omia vapauksiani ja koko varjostus on omaa kehitelmääni. Halusin varjoon jotain sipulin violetin harmoniaa rikkovaa väriä. Preussinsininen toimii mielestäni aika hyvin. Varsinkin ruiskulla spritattuna. Kuvasta ei näy kovin hyvin, mutta taustalla on ruiskutettuna heikompana kolmea – neljää lämmintäkin värisävyä tasapainon vuoksi.

Alkuun päästyäni hain keittiöstä malliksi pari oikeaa sipulia. Alla kaksi versiota niistä. Ensimmäinen on tehty ajatellen klassista asetelmatyyliä jossa myös tausta maalataan näkyviin. Itse sipulien kanssa en viettänyt paljon aikaa mutta alustan puun saaminen toisaalta vanhan puun näköiseksi, toisaalta sipulien ja puun erottumaan toisistaan vei aikaa. Pesut ja taas sprittaus auttoivat asiaa.

Viimeinen sipulikuva on tehty tapani mukaan suhteellisen nopeasti. Pyrin siinä saamaan aikaan sipulin pinnan elävyyden muutamalla varsin karkealla märällä kerroksella. Oikeanpuoleisen sipulin pinnassa on itse asiassa värin valumistakin mutta se vain auttaa tekemään pintaa eläväksi.

Tämänkertaiset kaikki kuvat on tehty tuohon n. 40 cm x 30 cm kokoon.