Viimeiset aiheet tämänvuotisella työkkärin maalauskurssilla olivat tunteisiin liittyviä. Minä konkretiaan taipuvana tietysti hain kiinnekohtaa muistin mielikuvista. Valitsin toiseksi aiheeksi muistikuvan lämpimän melontapäivän illasta – kesäinen järvimaisema unen läpi. Toinen aiheeni on mielikuva siitä miltä öinen metsä näyttää kun makaa selällään nuotion vieressä. Molemmat luontoon ja retkeilyyn liittyviä muistumia. Siitä puhe mistä puute!

Järvimaisemaan yritin saada unenomaisuutta käyttämällä maalatessa runsaasti vettä ja varsinaisen maalauksen vähän kuivuttua lisäsin sekä puhdasta että välillä sävytettyä vettä ohuina läpinäkyviä kerroksia jotka samalla liuottivat osan alkuperäisistä muodoista ja muodostivat uusia sattumanvaraisia muotoja. Mielenkiintoista mutta aikaavievää.



Yökuvaan tein ensin puut muutamalla kerroksella ja sitten taivaan aloittaen kastelemalla koko pinnan jotta laveerauksesta tulisi tasainen. Kerros ja sävy kerrallaan muotoilin taivaan kannen. Lopuksi lempiefektinäni sprittasin tummia sävyjä muutamana kerroksena. Lopputulos vastaa aika hyvin mielikuvaani.